Työvelvolliset naiset turpeennostotyömaalla Seppälän suolla. |
Vuonna 1942 annetun työvelvollisuuslain ja -asetuksen mukaan jokainen 18–54-vuotias suomalainen oli velvollinen ottamaan vastaan viranomaisten tarjoamaa työtä. Vastahakoisia ja työstä kieltäytyviä varten kehitettiin tiukentuvien toimenpiteiden järjestelmä, johon kuuluivat työ- ja kurileirit (”kurikomppaniat”), myöhemmin myös erikoistyöleirit.
YLEn toimittaja Pekka Niirasen TT, VTM, tutkimustyöllä on saatu lisäselvityksiä mainituista leireistä.
Heinäveden leiri
Ennen Saara Tuukkasta Heinäveden leirin työnvalvojana toimi neiti Ilari.
Neiti Ihari on erikoistyöleireistä (vuoden 1943 lopulta vuoden 1944
syksyyn) pro gradun vuonna 2012 tehneen Jenni Iharin mummo.
Siilinjärven leiri
Siilinjärven leiristä on löytynyt tietoa. Ministeriön 25.11.1943 lähettämän kirjeen kansanhuoltoministeriön polttoaineosastolle. Kirjeessä pyyydetään ostolupaa kuudelle naisten työleirille, joiden joukossa mainitaan myös Siilinjärvi.
Ministeriön arkistossa on dokumentti jokaisesta ministeriön tekemästä kurileiripassituspäätöksestä.
Lapinlahden leiri
Lapinlahden leireiltä löytyy sen sijaan mm. kirjeenvaihtoa ja työnjohtajana toimineen Emil Lappalaisen muistelmat. Omakustannekirjana Kohtalonvuodet (1994). Kirja löytynee useimmista kirjastoista.
Paikkakunnalla oli oikeastaan kolmekin leiriä:
- Naisten metsätyöleiri maaliskuusta 1943 alkaen
- Luumäeltä Lapinlahdelle keväällä 1943 siirtynyt naisten erityinen työmuodostelma, joka oli työvelvollisuuslakia rikkoneille. Tätä leiriä kutsuttiin kurileiriksi.
- Heinävedeltä Lapinlahdelle siirtynyt leiri.
olaviesko(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti